Asiantuntijat ovat huolissaan lasten ja nuorten likinäköisyyden nopeasta lisääntymisestä, joka johtuu lähinnä ulkoisista seikoista.¹ Sen kehittymistä voidaan onneksi hidastaa "myopian hallinnalla".

Myopisoitumisen lisääntyminen näkyy parhaillaan erityisen hyvin Aasiassa, jossa keskimääräistä suurempi määrä lapsista ja nuorista on nyt likinäköisiä. Lasten silmälasien käyttö on lähes normi. Euroopan tilanne on onneksi parempi: vain 3 prosenttia esikouluikäisistä lapsista, 11 prosenttia 7–10-vuotiaista ja 20–30 prosenttia 11–17-vuotiaista on likinäköisiä.^2–8

Luvut ovat silti huolestuttavia. Asiantuntijat ennustavat, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa on noin 4,8 miljardia likinäköistä ihmistä. Korkea myopia⁹, eli vähintään miinus viiden dioptrian näköhäiriö, voi vaikuttaa jopa 940 miljoonaan ihmiseen. Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaiseman maailmanraportin mukaan maailmassa oli vuonna 2020 noin 2,6 miljardia likinäköistä ihmistä, joista 312 miljoonaa oli alle 19-vuotiaita.¹⁰

Huolestuttavaa on, että myopia voi aiheuttaa vakavia silmävaurioita, myös verkkokalvolle. Vauriot voivat johtaa jopa verkkokalvon irtaumaan tai sokeuteen tai vaikuttaa näköhermoon (glaukooma).

Myopian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla monissa Kaakkois-Aasian maissa on korkea, yli kymmenen prosenttia. Myopian esiintyvyys nuorilla opiskelijoilla on jopa noin 90 prosenttia joillain Kiinan alueilla.¹¹ Suuntaus voi pian näkyä myös muilla alueilla. Sen vuoksi vanhempien tulisi kiinnittää erityistä huomiota likinäköisyyden ensioireisiin.

On muistettava, että lapset eivät aina itse ole tietoisia oireista. Rajoittunut näkökyky tuntuu heistä normaalilta, koska he eivät tiedä muusta. Ihmisaivot mahdollistavat jopa heidän pärjäämisensä hyvin näkövamman kanssa. Siitä huolimatta myopia vaikuttaa todistetusti negatiivisesti lapsen elämänlaatuun ja koulutusmahdollisuuksiin.¹²

On siis erityisen tärkeää käydä säännöllisesti silmälääkärissä tai optikolla. Vain asiantuntija voi määrittää, onko likinäköisyys kehittynyt tai kehittymässä. Siinä tapauksessa he voivat ehdottaa toimenpiteitä tai hoitoa.

Lapsen näkökyvyn kehittyminen on lähinnä ensimmäisten kuukausien ja vuosien aikana tapahtuvaa silmän erilaisten mukautumisprosessien monimutkaista vuorovaikutusta. Nykytietämyksen perusteella verkkokalvo säätelee mukautumisprosesseja ja varmistaa, että silmän taittokyky ja pituus ovat yhteensopivat.

Lapsen kasvaessa kasvaa myös silmä. Jos kaikki etenee luonnon tarkoittamalla tavalla, lapselle kehittyy normaali näkö (emmetropia). Jos tämä prosessi häiriintyy, syntyy näköhäiriö, joista yleisin on likinäköisyys eli myopia. Se syntyy, kun silmä kasvaa liian pitkäksi sen taittavien väliaineiden (sarveiskalvo, mykiö, kammioneste ja lasiainen) taittokykyyn verrattuna.¹³

Lapsille suositellaan ensimmäistä kattavaa oftalmista ja ortoptista testausta ennen kuin he täyttävät kaksi, sillä näkö kehittyy erityisen nopeasti ensimmäisenä kahtena ikävuotena. Näköhäiriöt voidaan siten havaita aikaisin, ja niitä voidaan lieventää oikealla hoidolla.¹⁴

Mutta miksi lasten ja nuorten likinäköisyys on lisääntynyt niin huomattavasti viime vuosikymmenten aikana? Muuttuvalla elämäntyylillämme on varmasti tärkeä rooli. Perintötekijät vaikuttavat myopiaan. Se siirtyy hyvin todennäköisesti vanhemmilta. (Jos toinen vanhemmista on likinäköinen, myopian riski on kaksinkertainen. Jos molemmat ovat likinäköisiä, riski on viisinkertainen.) Ulkoisilla tekijöillä on kuitenkin hiljattain ollut merkittävä vaikutus lukuihin.

Yksi päätekijöistä on luultavasti urbaani elämäntapa, erityisesti suurissa aasialaisissa kaupungeissa. Monet lapset viettävät suurkaupunkialueilla suurimman osan päivästä sisällä altistumatta luonnolliselle päivänvalolle. He käyttävät hyvin nuorina älypuhelimia ja tabletteja tuntikaupalla. Jopa leikkikentät sijaitsevat suurten ostoskeskusten katetuilla alueilla.

Nykyään tabletit ja älypuhelimet ovat välttämättömiä, mutta vanhempien tulisi katsoa, että lapset ovat vähintään 30 sentin päässä näytöistä, pitävät säännöllisiä taukoja ja viettävät aikaa digilaitteilla mahdollisimman vähän.

Samat varotoimet koskevat myös kirjojen lukemista. Kirjan pitäminen liian lähellä silmiä voi johtaa ajan mittaan likinäköisyyteen tai pahentaa olemassa olevaa myopiaa.

Myopian riskin vähentämiseksi lasten ei tulisi viettää liikaa aikaa älypuhelinten tai televisioiden edessä tai keskittyä pitkään johonkin lähellä olevaan.

Kun lapset käyttävät tabletteja tai kirjoja sisätiloissa, ruutuajan lomassa tulisi aina olla pitkiä, mielellään ulkona vietettyjä ja liikuntaa sisältäviä virkistystaukoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkona usein aikaa viettäville lapsille kehittyy epätodennäköisemmin myopia tai se etenee hitaammin.¹⁵ On siis suositeltavaa, että lapset viettävät vähintään kaksi tuntia päivässä ulkona valoisaan aikaan. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä.

On myös tärkeää tietää, että (vakavan) myopian riski on suurempi, jos ensioireet ilmenevät ennen seitsemää ikävuotta.¹⁶ Useisiin tutkimuksiin perustuvana nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että jos kaukorefraktio on yli +0,75 dioptriaa yhä 6-vuotiaana, tai yli +0,5 dioptriaa 7–10-vuotiaana, silmän pituuden kasvun kehittymisen voi sanoa olevan normaalia. Jos arvo on alle tämän tai jopa miinuksen puolella, lapsella on myopian riski.¹⁷

Silmälasien käyttäjät tietävät, että näköongelmat voivat vaihdella ajan myötä, varsinkin kasvavilla lapsilla. Jos myopia kuitenkin pahenee yli 0,5 dioptriaa 6–12 kuukauden aikana, se saattaa johtua etenevästä myopiasta.

Yli 5-vuotiaiden lasten tulisi käydä näöntarkastuksessa vähintään kerran vuodessa, jotta mahdolliset näköhäiriöt tai nopeasti etenevä myopia voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Tarkastuksen voi tehdä silmälääkäri, optometristi tai optikko maakohtaisista erityispiirteistä ja määräyksistä riippuen. Pätevässä lasten näöntarkastuksessa tulee käyttää silmätippoja, joita esimerkiksi Saksassa voivat antaa vain silmälääkärit.

Tuttujen ja perinteisten näöntarkastusten lisäksi näönhuollon ammattilaiset voivat nykyään mitata huipputason optometrisilla laitteilla, kuten biometrillä, lapsen tai nuoren silmän aksiaalisen pituuden ja suorittaa objektiivisen refraktion.

Lasten ja nuorten myopian etenemistä voidaan hidastaa monella eri tavalla. Jos lapsella on jo silmälasit tai etenevä myopia, silmälääkärin ja/tai optometristin tulisi laatia yksilöllinen hoitosuunnitelma. Tämä niin sanottu myopian hallintasuunnitelma voi sisältää farmaseuttisia silmätippoja, erikoislinssejä silmälaseihin tai erikoispiilolinssejä päivä- tai yökäyttöön.

Hoitosuunnitelmien lisäksi on yhä tärkeää, että vanhemmat pitävät huolta siitä, että lapsi viettää johdonmukaisesti yli kaksi tuntia päivässä ulkona. Samalla heidän tulee rajoittaa lasten ja nuorten tablettien, tietokoneiden ja älypuhelinten katsomiseen sekä kirjojen ja sarjakuvien lukemiseen käyttämää aikaa.

Silmälääkärin ja optikon välinen yhteistyö on erityisen tärkeää optimaalisesta hoidosta päätettäessä oli kyse sitten apuvälineistä tai lääkehoidosta tai niiden yhdistelmästä. Yleistavoitteena on hidastaa myopian etenemistä kohdennetun myopian hallinnan avulla sekä ihannetapauksessa vähentää silmien kasvua ei-myooppisten silmien tasolle, tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä. Siten voidaan esimerkiksi välttyä hyvin korkeilta reseptiarvoilta ja siihen liittyviltä silmien terveysriskeiltä.

Tarvitsetko lisää taustatietoa? Myopiatietokeskuksesta löytyy asiantuntijatietoa.

Myopian hallintaohjelma sisältää kattavan potilashistorian, joka käsittää riskitekijät, soveltuvat kokeet ja riskien arvioinnin sekä hoitotoimet ja käytössuositukset. Kaikki tämä pitää määrittää yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa, mielellään tiiviissä yhteistyössä silmälääkärin ja optometristin tai optikon kanssa. On myös olennaista, että säännölliset tarkastukset sopivat lapsen yksilölliseen refraktioarvoon ja tarvittaessa hoitomenetelmään.

Nämä silmälasien erikoislinssit hidastavat silmän pidentymistä. Tämä saavutetaan erityisillä mikrorakenteilla silmälasilinssin reuna-alueella. Ne luovat niin sanotun samanaikaisen myooppisen defokuksen. Tämän seurauksena verkkokalvon terävän kuvan viereen verkkokalvon eteen syntyy lisäkuvia. Tämän on tarkoitus hidastaa silmien pituuden kasvua.

Silmälasilinssin keskellä on alue, joka korjaa lapsen likinäköisyyttä ja varmistaa tarkan kaukonäön. Keskuksen kirkkaan alueen ympärillä lähes näkymättömät renkaan muotoiset pinnat, optisella lisäteholla varustetut mikrorakenteet, vuorottelevat alueiden kanssa, joilla on vain korjaava vaikutus.

Jos myopia diagnosoidaan ja hoidetaan ajoissa, sen ei tarvitse olla yksisuuntainen tie vakavaan likinäköisyyteen.