Silmien räpyttely, itkeminen ja tähtien näkeminen

Me räpyttelemme silmiämme, itkemme ja näemme "tähtiä" – mutta mikä saa silmämme reagoimaan niin? Miksi räpyttelemme silmiämme? Mikä merkitys verkkokalvolla on? Mikä saa silmämme kyynelehtimään? Miten surun kyyneleet eroavat kivun kyynelistä? Ja tiesitkö, että asiantuntijat voivat diagnosoida sairauksia vain katsomalla jonkun silmiin? PAREMPAA NÄKEMISTÄ selvittää, mikä tekee silmistämme niin erityiset.

Verkkokalvolla on useita tärkeitä tehtäviä – ja siitä löytyy myös vastaus siihen, miksi näemme joskus tähtiä noustessamme ylös liian nopeasti tai aivastaessamme liian kovaa.

Mitä siis tapahtuu, kun näemme tähtiä – ja miksi? Kaikista yleisin syy on yhtäkkinen verenpaineen lasku. Kaikki äkkinäiset liikkeet, kuten nopea nouseminen ylös tai voimakas aivastus saa veren syöksymään päästä muualle kehoon. Kunnes verenpaineesi vakautuu, aivosi ja silmäsi kärsivät hetken veren- ja hapenpuutteesta. Tämä estää verkkokalvoa toimimasta normaalisti – ja se välittää tämän tiedon aivoille. Siksi alat nähdä valon välähdyksiä tai "tähtiä". Jos hapenpuute jatkuu, kehosi siirtyy seuraavaan vaiheeseen, jossa verkkokalvon fotoreseptorisolut lakkaavat lähettämästä tietoa aivoihin. Tässä vaiheessa kaikki muuttuu mustaksi. Normaalisti näkösi palautuu nopeasti, koska oireet häviävät heti, kun veri alkaa taas virrata normaalisti.

Silmissämme on verkkokalvon lisäksi myös monia muita tärkeitä osia.

Veren virtauksesta puheen ollen ärsyttävä valokuvissa näkyvä punasilmäisyys osoittaa, kuinka paljon verta virtaa verkkokalvon läpi. Punasilmäisyys johtuu siitä, että kameran salama valaisee verkkokalvolla virtaavan veren ja tekee sen näkyväksi. Se tapahtuu aina, kun salama heijastuu suoraan takaisin verkkokalvolta kameran linssiin.

Tiesitkö...? Silmiemme verisuonten rakenne voi auttaa silmienhoidon ammattilaista havaitsemaan tiettyjen sairauksien varhaiset merkit näöntutkimuksen aikana. Lisätietoja...

Tärkeää: Jos näet toistuvasti "tähtiä" tai koet muita näköhäiriöiden muotoja, tarkastuta oireet silmienhoidon ammattilaisella sen varmistamiseksi, ettei niiden taustalla ole mitään vakavaa. Joissakin tapauksissa oireiden syynä voi olla sairaus tai lääkkeiden sivuvaikutus.

Silmien räpyttelyllä on hyvin yksinkertainen ja käytännöllinen tarkoitus. Jotta silmän edessä oleva sarveiskalvo ei kuivuisi, silmäluomemme levittää aina räpytellessämme kyynelnestettä silmän pintaan sen pitämiseksi kosteana – tavallisesti teemme näin 15–20 kertaa minuutissa.

Tiesitkö...? Se, kuinka paljon räpyttelemme, vaihtelee henkilöstä toiseen. Vastasyntynyt vauva räpyttelee silmiään vain noin kaksi kertaa minuutissa, kun taas hermostunut ja jännittynyt henkilö saattaa räpytellä jopa 50 kertaa minuutissa. Räpyttelytaajuutemme muuttuu myös lukiessamme tai katsoessamme televisiota. Silloin se laskee noin seitsemään kertaan minuutissa.

Mielenkiintoinen fakta: Tiesitkö, että kun räpyttelemme silmiämme, aivomme sulkevat pois näköhavainnot sekunnin murto-osan ajaksi? Tämän ansiosta emme huomaa häiritseviä katkoja näössämme ja aivomme saavat tauon!

Ihmiset kyynelehtivät pelosta, surusta, vihasta, ilosta, myötätunnosta, epätoivosta, kivusta tai yksinkertaisesti, koska silmässä on jotakin – lyhyesti sanoen, kaikenlaisista muistakin syistä kuin sen vuoksi, että he ovat surullisia. Mutta miksi kehomme kehitti tämän toiminnon? Tutkijat eivät ole aivan varmoja.

Siitä he kuitenkin ovat yhtä mieltä, että refleksikyynelillä – ne, joita silmistämme valuu, kun silmäämme menee jotakin – on selvästi puhdistava tarkoitus. Kyynelneste on suunniteltu poistamaan ärsykkeen silmästämme niin nopeasti kuin mahdollista, ja kun se on lähtenyt, kyynelehtiminen loppuu.

Asiat käyvät monimutkaisemmiksi, kun pohdimme tunteisiin liittyviä kyyneleitä – niitä, joita vuodatamme, kun koemme surun tai ilon kaltaisia tunteita. Ihmiset ovat ainoita eläviä olentoja, joilla esiintyy tällaista itkua. Tutkijat eivät kuitenkaan ole täysin varmoja, mikä sen tarkoitus on. Olemassa on kaksi pääteoriaa. Ensimmäisen teorian mukaan itkeminen on kehon tapa suojata itseään lievittämällä stressiä ja poistamalla haitallisia aineita kyynelnesteen kautta. Tässä yhteydessä psykologit viittaavat katarsisvaikutukseen (tulee kreikan puhdistamista tarkoittavasta sanasta). Toinen teoria näkee itkemisen yhtenä kommunikaation ja sosiaalisen käyttäytymisen muotona, jota käytämme tehokkaasti tunteidemme ilmaisemiseen muille ihmisille. Loppujen lopuksi voimme viestiä tunteitamme paljon voimakkaammin, jos ne ilmaistaan sanojen lisäksi myös kyynelillä. Pohjimmiltaan viestitämme, että tarvitsemme apua. Tämä herättää myötätuntoa ympärillämme olevissa ihmisissä ja lisää mahdollisuuksiamme saada apua ja tukea.

Tiesitkö...? Tunteista johtuvilla kyynelillä on itse asiassa erilainen kemiallinen koostumus kuin refleksikyynelillä. Tunnekyyneleet sisältävät merkittävästi enemmän proteiinia, mangaania, kalsiumia ja kaliumia sekä hyvän olon hormoni serotoniinia. Lisäksi naisten kyyneleet sisältävät usein prolaktiinia, maidon tuotannosta vastaavaa hormonia. Eikä tämä ole ainut ero miesten ja naisten välillä: naiset yleensä itkevät useammin, jopa 64 kertaa vuodessa, kun taas miehet itkevät yleensä enintään 17 kertaa vuodessa.

Kyynelnesteellä on myös monia erilaisia tehtäviä:

• Se toimittaa silmiimme happea.
• Se estää silmiämme kuivumasta ja toimii eräänlaisena silmäluomen voiteluaineena.
• Se huuhtelee ärsykkeet ja vieraat hiukkaset silmistämme.
• Se sisältää vasta-aineita (immunoglobuliineja), jotka torjuvat patogeenien tunkeutumista silmään.
• Se sisältää lysotsyymiä, joka on antibakteerinen aine (kuten sylkemmekin).
• Se ravitsee sarveiskalvoa.

Kyllä! Punoittavat tai turvonneet silmät, yhtäkkinen näön heikentyminen ja pienet patit silmäluomessa ovat vain joitakin esimerkkejä merkeistä, jotka saattavat paljastaa taustalla olevan sairauden. Mistään muusta kehosi osasta lääkäri ei pääse katsomaan verisuoniasi niin suoraan. Siksi reuman, diabeteksen ja multippeliskleroosin ensimmäiset merkit näkyvät silmissämme verenvuotona tai verisuonistohäiriöinä.

Ja silmistä voi havaita myös muiden vaivojen tiettyjä erityispiirteitä.

• Esimerkiksi pienet keltaiset patit silmäluomessa ovat harmittomia, mutta ne voivat olla merkki korkeasta kolesterolista ja ne tulisi aina tarkistuttaa lääkärillä.
• Jos näkö heikkenee hyvin nopeasti, se voi olla multippeliskleroosin (MS-tauti) oire. MS-taudista kärsivillä immuunijärjestelmä hyökkää silmän hermosyitä vastaan. Tämä aiheuttaa usein näköhermon tulehduksen, joka voi puolestaan johtaa näköhäiriöön ja värien havaitsemisen ongelmiin sekä näkökentän menetyksiin.
• Näön yhtäkkinen merkittävä heikkeneminen voi harvoissa tapauksissa johtua silmän kasvaimesta.
  Potilas, jonka silmät pullottavat ja jolla on vaikeuksia niiden liikuttamisessa, saattaa kärsiä Gravesin taudista, joka on kilpirauhasen autoimmuunisairaus.
• Punaiset tai verestävät silmät johtuvat yleensä vain harmittomasta tulehduksesta tai ärsytyksestä. Ne voivat kuitenkin olla myös merkkejä reumaattisesta sairaudesta. Jos punaisiin silmiin liittyy kyynelehtimistä, näköhäiriöitä tai kipua, on tärkeää ottaa yhteyttä lääkäriin.
• Jos silmien alue turpoaa usein, se voi viitata munaisten toiminnan ongelmaan.  
• Keltainen sidekalvo voi joissakin tapauksissa olla merkki maksatulehduksesta. Sen yhteydessä maksa ei pysty enää käsittelemään bilirubiinia, mikä johtaa sidekalvon värjääntymiseen.

Lasiaiskellujat ovat erityisen hyvin havaittavissa katsottaessa kirkasta taustaa, kuten sinistä taivasta tai valkoista seinää vasten. Näihin pieniin liikkuviin pisteisiin, jotka näyttävät seuraavan katseesi suuntaa, viitataan teknisesti lasiaisirtaumana. Ne ovat yleensä selvemmin havaittavissa joihinkin aikoihin päivästä ja vaikeammin havaittavia toisina. Lähes jokainen näkee niitä jossakin vaiheessa elämäänsä, ja useimmissa tapauksissa ne eivät uhkaa näköä. Ne johtuvat silmän lasiaisessa tapahtuvista ikään liittyvistä muutoksista: vanhetessamme lasiainen kutistuu ja irtoaa verkkokalvosta. Likinäköiset ihmiset näkevät yleensä lasiaiskellujia useammin ja aikaisemmin, koska silmämuna on pidempi.

Kaikkien, jotka näkevät suurten mustien pisteiden sateen liikkuvan hitaasti ylöspäin, tulisi käydä tarkastuksessa silmienhoidon ammattilaisella, sillä joissakin tapauksissa tämän voi olla merkki verenvuodosta lasiaiseen (vitreous haemorrhage), joka on vakava tila.

Asiantuntijoiden neuvojen ja hoidon piiriin tulisi hakeutua välittömästi myös, jos havaitset muita näköhäiriöitä, kuten näön sumenemista, ääriviivojen hämärtymistä, kontrastien heikkenemistä, harmaita tai mustia pisteitä näkökentän keskialueella, sahalaitaisia tai vääristyneitä viivoja tai lisääntynyttä häikäisyherkkyyttä.

Sekä oikeassa että vasemmassa silmässämme on sokea piste, joka on näkökenttämme se osa, jota ei havaita. Tämä on se osa näkökenttää, jossa ei ole valoa havaitsevia fotoreseptorisoluja. Syy, miksi siitä huolimatta näemme kaiken emmekä havaitse minkäänlaisia aukkoja, on se, että aivomme kompensoivat sokeita pisteitä toisen silmän välittämien tietojen perusteella.  Lisätietoja...

Silmäluomen nykiminen tai kramppaaminen voi kestää tunteja tai päiviä, mikä aiheuttaa ahdistusta ja heikentää elämänlaatua. Useimmiten nykiminen on täysin harmitonta, ja yleensä se johtuu stressin, silmien väsymisen tai unenpuutteen kaltaisista tekijöistä. Nämä väliaikaiset krampit yleensä menevät ohi itsestään. Jos nykiminen jatkuu, joskus silmän rentouttamisessa voi auttaa sen peittäminen lämpimään veteen kostutetulla kasvopyyhkeellä ja silmäluomen hierominen hellävaraisesti.

Tärkeää:  Harvoissa tapauksissa – esimerkiksi jos nykiminen jatkuu silmän rentouttamisyrityksistä huolimatta – tila voi olla merkki kivennäisaineiden puutoksista, infektiosta tai sairaudesta. Jos asia mietityttää, kysy neuvoa silmienhoidon ammattilaiselta.