Apua, tarvitseeko lapseni silmälasit?
Miksi vauvojen ja lasten näkö on niin tärkeää tarkastuttaa säännöllisesti.
Aivan kuten aikuisetkin, lapset saavat noin 80 % aistimuksistaan näköaistin kautta. Hyvä, terävä näkö on siksi ensiarvoisen tärkeä lasten kehitykselle. Mitä vanhempien tulisi tietää ennen ensimmäistä käyntiä silmälääkärillä? PAREMPAA NÄKEMISTÄ antaa vinkkejä täydellisen ratkaisun löytämiseen nuorille silmälasien käyttäjille.
Ensimmäinen näöntarkastus
Niin oudolta kuin tämä saattaa kuulostaakin, koskaan ei ole liian aikaista tutkituttaa lapsen silmiä. Aina ei ole helppoa tunnistaa, onko lapsella heikentynyt näkö vai ei. Vanhempien on yleensä helpompi huomata, jos lapsella on vaikeuksia kävelemisessä, kuin havaita näkemisen ongelmia. Vauvat ja pienet lapset eivät pysty tunnistamaan häiriötään tai viestimään siitä. Vanhemmillakin lapsilla on rajallinen kyky tehdä ero tarkan ja sumean välillä. Yleensä vanhemmat huomaavat ongelman vain, jos lapsen näöntarkkuus on alentunut yli 60 %. Kuitenkin mitä aiemmin lasten ja pikkulasten näköhäiriö korjataan, sitä parempi ja onnistuneempi korjaus tulee olemaan. Muista, että yhteisnäkö voi kehittyä täysin vain, jos kuva molempien silmien verkkokalvolla on yhtä tarkka. Samalla tavoin kuin vauvat ja pienet lapset oppivat kävelemään ja puhumaan, he oppivat myös näkemään jatkuvan harjoittelun kautta. Näkemisen harjoittelu alkaa vain paljon aikaisemmin, sillä pikkuiset alkavat saada näkemiskokemuksia heti, kun he avaavat silmänsä ensimmäistä kertaa syntymänsä jälkeen.
Lasten näkö tulisi testata ensimmäisen kerran ensimmäisten kymmenen päivän aikana syntymän jälkeen. Näköongelmien korjaaminen onnistuu paremmin varhain, kun silmä ei ole vielä täysin muotoutunut, kuin myöhemmin. Lisäksi tietyt näköhäiriöt, joita ei pystytä korjaamaan myöhemmin, voidaan minimoida tai jopa välttää kokonaan, jos ne havaitaan ja hoidetaan varhaisessa vaiheessa.
Erityisesti keskosina syntyneillä lapsilla on usein näköhäiriöitä, sillä he ovat voineet kehittyä lyhyemmän ajan äitinsä kohdussa. Näöntarkkuus tulisi siis testata, kun vauva on vielä keskoskaapissa. Vauvoille ja pikkulapsille testi tehdään käyttäen objektiivista menettelyä, jota kutsutaan skiaskopiaksi. Siinä lääkäri tiputtaa tipan atropiinin johdannaista lapsen silmään. Tämä saa pupillin laajentumaan ja estää akkommodaation (akkommodaatio tarkoittaa silmän kykyä mukautua saadakseen eri etäisyyksillä olevat kohteet näkymään terävinä verkkokalvolla), minkä ansiosta lääkäri voi paikantaa mahdolliset näköhäiriöt. Keskosina syntyneille vauvoille, vauvoille ja pikkulapsille voidaan määrätä silmälasit tai jopa piilolinssit. Erikoissilmälasikehyksiä ja -linssejä on saatavilla pienimmillekin kasvoille, jotkut ovat jopa optikoiden mittatilaustyönä valmistamia.
Ensimmäisen näöntutkimuksen jälkeen vanhempien tuli tarkastuttaa lastensa näkö säännöllisesti, ihannetapauksessa kerran vuodessa. Vanhempien on myös suositeltavaa tarkkailla lastensa silmiä ja heidän näkemiseen liittyvää käyttäytymistään. Silmälääkäriin tulisi ottaa yhteyttä, jos ilmenee muutoksia, kuten karsastusta, silmien toistuvaa hankausta, katsekontaktin puuttumista, kaihia tai räpyttelyä tai jos kouluikäinen lapsi pitää paperia liian lähellä lukiessaan tai kirjoittaessaan tai tekee virheitä kopioidessaan tekstiä taululta.
Silmälääkärin ja optikon valinta
Aivan kuten lastenlääkäri, myös silmälääkäri ja optikko tulisi valita huolellisesti sen mukaan, kuinka he kohtelevat pieniä ja isompia lapsia.
Kiinnitä aina huomiota siihen, kuinka ystävällinen lääkäri tai optikko on lapsille ja kuinka paljon kokemusta tällä on lasten kanssa työskentelystä. Mikään ei ole pahempaa kuin lääkäri tai optikko, joka saa lapsesi pelkäämään. Silmälaseja ei tulisi koskaan "myydä" lapselle negatiivisena asiana tai taakkana. Korosta sen sijaan, että silmälasit ovat hieno juttu! Silmälasit tekevät taikoja: niiden avulla pystyy yhtäkkiä näkemään todella pieniä asioita.
Sen lisäksi, että asiantuntija toimii lasten kanssa ystävällisesti ja leppoisasti, myös hänen asiantuntemuksellaan on ratkaiseva merkitys. Varmista, että hän suorittaa ensin lapsille soveltuvan mutta kokonaisvaltaisen alkuarvioinnin (lääketieteelliset esitiedot). Aivan kuten aikuistenkin kohdalla, optikon tulisi puhua sinun ja lapsesi kanssa erityisesti tilanteista, joissa näkemisen ongelmia yleensä esiintyy, tilanteista, joissa lapsi tarvitsee silmälaseja eniten, sekä siitä, onko lapsi hyvin aktiivinen, urheileeko hän paljon, lukeeko hän paljon (myös iltaisin sängyssä hämärässä)... Mitä yksityiskohtaisemmin sinä ja lapsesi kerrotte näistä päivittäisistä tavoista ja tottumuksista, sitä parempi näkemisen apuvälineen valinnan ja mukauttamisen kannalta.
Optikolla tulisi olla riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä keskustella sinun ja lapsesi kanssa. Kuuntele lapsen toiveita silmälasikehyksiä valitessa. Vältä pakottamista – ihannetapauksessa lapsi hyväksyy lasit ja laittaa ne silmilleen itse.
Kysy tarkkoja tietoja silmälasilinssien parannuksista, kuten kovuutta lisäävistä tai heijastuksia ehkäisevistä pinnoitteista. Nämä lisäpinnoitteet eivät välttämättä maksa paljon enemmän, mutta ne voivat tehdä silmälaseista kestävämmät ja pitkäikäisemmät – ja tehdä näkemisen miellyttävämmäksi lapsellesi. Etsi särkymättömät silmälasilinssit ja kehykset, joiden aisat ja nenäsilta ovat turvalliset lapsille.
Huomaa, että joillakin optikoilla on lasten silmälaseista erityisiä "kestotilaustarjouksia", joita voit hyödyntää: "silmälasit, jotka kasvavat kanssasi". Näiden tarjousten ansiosta saat aina uudet silmälasit kiinteään hintaan, kun lapsesi kasvaa ulos vanhoista. Hyödynnä lasten silmälasien jälkihoitotarjoukset ja tarkastukset. Ammattimainen silmälasien puhdistus tai niiden oikean istuvuuden tarkastus sekä tarvittavat korjaukset ovat hyvin hyödyllisiä erityisesti aktiivisille lapsille, ja ne myös pidentävät silmälasien käyttöikää.
Pieniä näkemisleikkejä lapsille
-
Voit leikkiä tätä leikkiä useiden lasten kanssa, mutta lapsia tulee olla vähintään kolme. Pyydä lapsia katsomaan toisiaan hyvin tarkasti ja tekemään havaintoja. Kun viisi minuuttia on kulunut, valitse yksi lapsi ja pyydä tätä menemään pois huoneesta. Peitä toinen lapsi huovalla tai lakanalla niin, että vain pää on näkyvissä. Kutsu huoneen ulkopuolelle mennyt lapsi takaisin huoneeseen ja pyydä häntä kuvailemaan mahdollisimman tarkasti piilossa olevia vaatteita. Lapsi saa yhden pisteen jokaisesta paikkansa pitävästä kuvailusta. Voit pyytää lapsia vaihtamaan vaatteita tai laittamaan lisäasusteita leikin seuraavalla kierroksella.
-
Tätä leikkiä varten tarvitset itse tehdyt kiikarit. Parhaiten teet sen kahdesta vessapaperirullasta. Keskiosan nenäsillan voi tehdä esimerkiksi pahvinpalasta tai tyhjästä tulitikkulaatikosta.
Tähän leikkiin tarvitaan vähintään kaksi lasta. Aseta useita esineitä, kuten leluja, kenkiä tai vastaavia, kasaan huoneen keskelle. Pyydä yhtä lapsista pitämään "kiikareita" silmiensä edessä ja katsomaan esinekasaa. Lapsi alkaa kuvailla yhtä esinettä. Ensimmäinen lapsi, joka arvaa oikein, mikä esine on kyseessä, voittaa kierroksen ja saa vuorostaan kiikarit.
-
Tarvitset 10 pitkää nauhaa (esim. erilaisia villalankoja tai lahjanaruja). Varmista, että kaksi nauhoista on samanvärisiä. Pyydä ensin lapsia auttamaan sinua nauhojen sekoittamisessa hyvin. Pyydä nyt yhtä lapsista poimimaan spagettikasasta kaksi samanväristä nauhaa.