Glaukooma – kaikki, mitä sinun pitää tietää toiseksi yleisimmästä sokeuden syystä

Glaukooma on toiseksi yleisin syy sokeuteen¹. WHO:n mukaan noin 4,5 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii glaukoomasta johtuvasta sokeudesta. Lukumäärän arvioidaan nousevan 11,2 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa 149 %:n kasvua – 6,7 miljoonaa henkeä lisää on vaarassa menettää näkönsä "hiljaisen sokeutumistaudin" vuoksi, eivätkä he tiedä, että näin on tapahtumassa.²  PAREMPAA NÄKEMISTÄ kertoo, mitä sinun pitää tietää tästä silmätautien ryhmästä, silmänpaineesta sekä glaukooman syistä, riskitekijöistä, seulontamenetelmistä ja hoidosta.

Glaukooma on monitekijäinen sairaus, jota on monta eri muotoa, mutta lyhyesti määriteltynä se on silmän ja aivojen yhdistävän hermon (nimeltään näköhermo) vaurio, joka johtuu yleensä silmänpaineesta (intraokulaarinen paine) ja vaikuttaa näkökenttään ja näöntarkkuuteen. Glaukoomaan sairastumisen riski on kuusinkertainen yli 60-vuotiailla.

Näköhermon toiminnan ymmärtää paremmin, kun tarkastellaan silmän toimintaa:

Silmän sädekehä tuottaa etukammioon kirkasta, vetistä nestettä nimeltään kammioneste, joka välittää ravinteita silmän eri osille kuten mykiölle, sarveiskalvolle ja silmän kudoksille. Neste poistuu silmästä sienimäisen trabekkelikudoksen läpi Schlemmin kanavaa pitkin verisuoniin.

Useimmiten glaukooma vaikuttaa Schlemmin kanavaan tai trabekkelikudokseen, mikä tarkoittaa sitä, että kammioneste ei pääse poistumaan silmästä tavalliseen tapaan. Sitä voi verrata patoaltaaseen, jonka ylivuoto on estynyt – jos sinne pumpataan jatkuvasti lisää vettä, joka ei pääse valumaan pois, padon seinämä murtuu lopulta. Samalla tavoin jos Schlemmin kanava tai trabekkelikudos tukkeutuu, se aiheuttaa kammionesteen kertymisen, joka vaikuttaa silmänpaineeseen, joka puolestaan vaurioittaa näköhermoa ja vaikuttaa näkökykyyn.  

Glaukoomaa on kahta tyyppiä: ahdaskulma- ja avokulmaglaukooma. Glaukoomatyypit määritellään mykiön ja iiriksen sijainnin suhteella trabekkelikudokseen³, mikä määrää, poistuuko kammioneste silmästä vai ei.

Glaukoomaa ei voi ennaltaehkäistä, mutta silmäsairauden riskitekijöiden hallinnalla sokeutuminen voidaan välttää.

Jos sinulla on kohonnut riski sairastua glaukoomaan esimerkiksi etnisen alkuperän, diabeteksen, perinnöllisten tekijöiden tai iän perusteella, on tärkeää käydä säännöllisissä glaukoomaseulonnoissa.

Myös elämäntavoilla voi olla merkitystä. Glaukooman saamisen riskiä voi tehokkaasti pienentää pitämällä verenpaine kurissa, uniapnean hallinnalla ja seuraamalla kortisonihoitoa yhteistyössä lääkärin kanssa.

Seurattavia varoitusmerkkejä ovat:

• Krooninen päänsärky
• Näön sumentuminen
• Kipu silmien takana
• Kyyneleiset silmät

Jos sinulla on yksi tai useampi näistä oireista, käy silmänhoidon ammattilaisella ja pyydä glaukoomatutkimuksen tekemistä.

Näöntarkastus tulisi suorittaa säännöllisesti, mukaan lukien glaukoomaseulonta vähintään 2 vuoden välein, etenkin 40 vuotta täyttäneillä. Glaukoomariski on vieläkin korkeampi 60 vuotta täyttäneillä, joten keskustele silmänhoidon ammattilaisen kanssa seulontatiheydestä.

Jos käytät silmälaseja, sinulle luultavasti tehdään glaukoomatutkimus joka kerta, kun käyt silmänhoidon ammattilaisella uusimassa silmälasisi. Mutta ellei sinulla ole näköongelmia, käyt todennäköisesti harvemmin seulonnoissa. Pidä tämä mielessä ja varaa käynti silmänhoidon ammattilaiselle lähellä sinua seulontaa varten, vaikka et käyttäisikään silmälaseja.

Jos sairastat diabetesta, olet yli 60-vuotias tai suvussasi on esiintynyt glaukoomaa, sinun pitäisi käydä seulonnassa kerran vuodessa.

Glaukooman hoito on yksilöllistä eikä yhtä suoraviivaista kuin esimerkiksi kaihin kirurginen hoito. Glaukooman hoitoon ei ole optimaalista yhtä ainoaa hoitotapaa.

Diagnoosin tehtyään silmänhoidon asiantuntijasi määrittää tarvittavat toimenpiteet juuri sinun tapauksesi perusteella. Yleensä kuitenkin lasketaan tavoitepaine ja pyritään laskemaan silmänpaine tavoiterajoihin ja pitämään paine niissä rajoissa. Se voidaan saada aikaan lääkehoidolla silmätipoilla tai lääkkeillä, kirurgisesti tai molempien hoitojen yhdistelmällä.

• Laserleikkaus  – trabekkelikudoksen tukkiutuneet osat avataan laserilla.  
• Mini-invasiivinen glaukoomaleikkaus  – pienillä laitteilla leikataan mikroviiltoja, joilla ohitetaan tai avataan tukkiutuneet kanavat. Leikkaustapa on nopea, siitä aiheutuu hyvin vähän komplikaatioita ja toipuminen on nopeaa.
• Leikkaushoito  – kanava avataan leikkauksella paineen alentamiseksi. Näihin kuuluvat trabekulektomia, skleroktomia, viskokanalostomia ja kanaloplastia. Kysy lisätietoja silmänhoidon asiantuntijaltasi tai silmälääkäriltäsi.  
• Putkileikkaus  – silmään asennetaan pysyvästi putki, joka poistaa kammionestettä ja pitää silmänpaineen hallinnassa.

Yleisesti ottaen glaukoomasta toipumisen todennäköisyys leikkauksen jälkeen on hyvä, jos kaikki aiheuttavat tekijät saadaan hallintaan, mutta valitettavasti näköhermolle tapahtunut vaurio on peruuttamaton.  

Leikkaushoidon lisäksi silmänhoidon asiantuntija hoitaa ongelmaa kokonaisvaltaisesti ja saattaa suositella tiettyjä elämäntapamuutoksia. On tärkeää kertoa kaikki aiemmasta terveydentilasta ja mainita myös harrastukset ja tottumukset. Jos esimerkiksi joogaat tai soitat puhallinsoitinta, se voi vaikuttaa silmänpaineeseen.

Kuten jo mainittiin, diabetes, verenpaine (niin korkea kuin matala) ja pitkäaikaislääkitys pitää olla hallinnassa. Myös tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat hyödyksi.

Tämän artikkelin ainoana tarkoituksena on antaa laaja yleiskuva glaukoomasta. Jos sinulla on kysyttävää glaukoomasta tai sen diagnoosista, käänny lääkärin, silmänhoidon ammattilaisen tai silmälääkärin puoleen.

Dr Marissa Willemse (MBChB (UP), FC(Ophth) SA, MMed (UL) on silmäkirurgi ja johtoryhmän jäsen järjestössä South African Glaucoma Society. Hän toi esiin hyödyllisiä näkökulmia tämän artikkelin kirjoittamiseen liittyen.