Vision Care
Optikoille
takaisin
Vision Care
suositellut haut
suositut haut
Terveys ja ennaltaehkäisy

UV-valon edut ja haitat

Miksi se on tärkeää? Mitkä ovat riskit?
14 maaliskuuta 2022

Voimakas UV-säteily voi vahingoittaa silmiä ja ihoa – sen me tiedämme. Kuitenkaan kehomme ei voi elää ilman UV-valoa, ja hyödymme siitä useilla eri tavoilla. PAREMPAA NÄKEMISTÄ selittää: Mitä ovat UV-valon eri tyypit? Mitkä ovat UV-valon edut ja haitat? Kuinka hyödymme siitä? Miten se voi vahingoittaa meitä?

  • Ystävykset nauttivat kesälomasta rannalla

UV-valon edut

Kesä tarkoittaa hauskanpitoa auringossa! Monien mielestä se on vuoden paras aika. He suuntaavat ulos nauttimaan hyvästä säästä ja viettävät aikaa kadunvarsikahviloissa, puistoissa ja uima-altailla. Kun ihmiset mainitsevat UV-valon, he usein puhuvat sen haitallisista ominaisuuksista – mutta me myös hyödymme UV-säteilystä eri tavoin. UV-valo vaikuttaa lukuisiin aineenvaihduntaprosesseihin ihmisissä, kasveissa ja eläimissä. Mutta digitaalisesta elämäntavastamme johtuen vietämme enemmän aikaa sisällä emmekä näe sen vuoksi päivänvaloa niin paljon. On siis entistäkin tärkeämpää astua ulos useammin ja osallistua ulkoaktiviteetteihin, jotta voimme tuntea olomme hyväksi ja pysyä terveinä. Meidän tulee kuitenkin varmistaa, että suojaamme itsemme riittävästi auringolta – tämä pätee yhtä paljon ihoomme kuin silmiimmekin. Täyden suojan varmistamiseksi suosittelemme käyttämään joko laadukkaita aurinkolaseja tai kirkkaita silmälasilinssejä, joissa on integroitu UV-suodatin 400 nm saakka.1  UV-säteily voi nimittäin vahingoittaa silmiämme lukuisilla eri tavoilla – mutta on olemassa myös mainioita tapoja suojautua sitä vastaan.

UV-valon haitat

Kun vietämme paljon aikaa auringossa, altistumme voimakkaalle säteilylle – se voi vahingoittaa ihoamme ja silmiämme jos emme suojaa niitä auringolta ja käytä hyviä aurinkolaseja, joissa on UV-suoja. UV-valon aiheuttamia kroonisia silmävaurioita ei voi hoitaa. Mutta mitkä tarkalleen ottaen ovat haitalliset vaikutukset, joita UV-valolla on silmiimme ja ihoomme?

Kolmansien osapuolten sisältö estetty

Videon toistaminen on estetty seuranta-asetustesi vuoksi. Muuta asetuksia ja toista video napsauttamalla alla olevaa painiketta ja antamalla suostumuksesi toiminnallisten seurantatekniikoiden käyttämiseen.

UV-valon aiheuttamat silmävauriot

Kun ihmiset ajattelevat auringolta suojautumista, ensimmäisenä mieleen tulee iho. Mutta silmämme ovat myös herkkiä UV-säteilylle – eivätkä vain silloin, kun aurinko paistaa vaan myös varjossa. Ei ainoastaan keskipäivällä vaan koko päivän, joka päivä. Jopa pilvisenä päivänä UV-säteily voi olla maassa niinkin korkea kuin 70–75 prosenttia johtuen heijastuksista ja hajonnasta.2  Esimerkiksi vesi heijastaa jopa 20 prosenttia UV-säteilystä, tuore lumi arviolta 88 prosenttia, hiekka jopa 25 prosenttia ja tiebetoni noin 12 prosenttia.3

Mitä aiemmin aloitat, sen parempi – mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa UV-säteilyltä suojautumista!

Lasten silmät ovat erityisen herkkiä UV-säteille. Kun täytämme 20, olemme jo altistuneet noin puolelle siitä UV-säteilyn määrästä, jolle 60-vuotiaat ovat altistuneet. Toisin sanoen siihen mennessä kun täytämme 20, olemme imeneet suunnilleen saman verran UV-säteilyä kuin tulemme tekemään ikävuosien 20–60 välillä!4

Ystäväporukka pitämässä hauskaa

Jos emme suojaa itseämme, silmäluomemme ja silmiemme ympärillä oleva iho voi vahingoittua, tai meille voi kehittyä jopa yksi monista muista sairauksista, jotka vaikuttavat esimerkiksi sarveiskalvoon. Niihin lukeutuvat sidekalvon tulehdus ja lumisokeus (eli ultravioletti keratiitti). Nämä termit viittaavat sarveiskalvon vaurioihin, jotka johtuvat voimakkaasta UV-säteilystä, jota esiintyy ylhäällä vuorilla. Jatkuvassa voimakkaassa valossa uhmaamme vaaraa silmän linssin muuttumisesta sameaksi, mikä voi johtaa ennenaikaiseen kaihiin. UV-säteilyn epäillään myös aiheuttavan silmäluomen kasvaimia.

Sekä silmien että niitä ympäröivän ihon tehokkaaksi suojaamiseksi UV-säteilyltä suosittelemme käyttämään sekä aurinkolaseja että normaaleja kirkkaita linssejä, joissa on täysi UV-suoja 400 nm:iin saakka. Näin pysyt suojattuna säästä riippumatta – myös pilvisinä päivinä.

Tässä vinkki piilolinssien käyttäjille: vaikka UV-suojan tarjoavia piilolinssejä on olemassa, ne eivät suojaa herkkiä silmäluomia, erityisesti reunoja. Siksi suosittelemme hankkimaan hyvät aurinkolasit, jotka pysäyttävät saapuvan valon. 

UV-valon haitalliset vaikutuksen ihoosi

UV-valon haitalliset vaikutuksen ihoosi

UV-säteily voi vahingoittaa myös ihoamme. Tiedämme, että liiallinen auringonotto ulkona ja liian pitkän ajan viettäminen solariumissa lisäävät ihosyövän riskiä. UV-altistus on siis ihosyövän pääsyy. Ajatellessaan auringolta suojautumista ihmiset eivät tavallisesti ota huomioon silmiä, mikä on suuri riski. Itse asiassa 5–10 prosenttia kaikista ihosyöpätapauksista koskee silmiä.5  Jotta voidaan taata tämän herkän alueen suojaaminen UV-säteilyltä, suosittelemme käyttämään sekä aurinkolaseja että normaaleja silmälaseja, joissa on täysi UV-suoja 400 nm:iin saakka. Näin myös silmiä ympäröivä alue on suojattu ennenaikaisia auringonvalon, etupäässä UV-säteilyn, aiheuttamia muutoksia vastaan. Yleisiä liiallisen auringonoton pitkäaikaisia vaikutuksia ovat laajentuneet ihohuokoset ja verisuonet, sidekudosvauriot, mustapäät ja kuiva iho. Auringonpolttamien ja punoituksen lisäksi UV-säteily voi aiheuttaa erilaisia oireita, joita kutsutaan yhdessä "aurinkoallergiaksi". Kuitenkaan lääketieteessä ei tunneta aurinko- tai valoallergiaa. Varsinaisen allergian sijaan kyse on tietyistä oireista. Sairaudet, joita ihmiset yleisesti kutsuvat aurinkoallergiaksi, voidaan jäljittää auringonvaloon ja erityisesti valon UV-osuuteen. Yleinen UV-säteilyn aiheuttama sairaus on esimerkiksi monimuotoinen valoihottuma, joka tunnetaan myös aurinkoihottumana. Tyypillisesti oireet ilmenevät ihomme altistuessa suurelle määrälle auringonvaloa, kuten kevään ensimmäisellä kävelylenkillä. Altistuneille alueille muodostuu äärimmäisen kutisevaa punoitusta, vesikelloja tai näppylöitä. Oireiden voimakkuus voi vaihdella valtavasti henkilön ihosta riippuen. Tiettyjen lääkkeiden ottaminen yhdistettynä UV-säteilyyn voi aiheuttaa allergialta vaikuttavan reaktion. Lääketieteellisessä ammattikielessä tämä sairaus tunnetaan fotodermatiittina.

Acne aestivalis  (Mallorca-akne) ilmenee yleensä UV-valon aiheuttamien vaurioiden yhteydessä. Iholle ilmestyy äkkiä kutisevia punaisia laikkuja, pilkkuja, vesikelloja ja näppylöitä. Termi "akne" on itse asiassa harhaanjohtava, koska tässä tapauksessa kyse ei ole aknen oppikirjatapauksesta – oireet vain ovat samankaltaiset. Tämä reaktio on itse asiassa aurinkoihottuman ainutlaatuinen muoto. Acne aestivalis ei aiheudu ainoastaan voimakkaasta UV-A-säteilystä, vaan se on ensisijaisesti allerginen reaktio aurinkovoiteelle. Vaikka sen täsmällistä syytä ei tunnetta, tiedämme, että UV-säteilyn vaikutus rasvaiseen aurinkovoiteeseen voi aiheuttaa ihon talirauhasten tulehtumisen. Tämä reaktio johtaa yllä mainittuihin oireisiin.

Vinkki: Joissain tapauksissa Acne aestivalis voidaan estää käyttämällä erityistä aurinkovoidetta (saatavilla erikoisliikkeistä), joka rauhoittaa herkkää ihoa säännöllisesti käytettynä.

Kun nautit auringosta rannalla, varmista silmiesi suojaus käyttämällä laadukkaita aurinkolaseja, joissa on 400 nm:n UV-suodatin, ja levitä säännöllisesti riittävästi aurinkovoidetta säteilyvaurioiden ehkäisemiseksi. Tummuvissa ZEISS PhotoFusion -linsseissä on täysi UV-suoja 400 nm:iin saakka.

Mitä UV-valo oikeastaan on? Mistä se tulee?

Suurin osa maapallolla olevasta UV-säteilystä tulee auringosta. Ihmiset kutsuvat sitä yleisesti "UV-valoksi". Fysikaalisessa mielessä tämä on kuitenkin väärin, sillä kyse ei ole sinänsä valosta vaan säteilystä. Vaikka valo ja säteily koostuvat molemmat sähkömagneettisista aalloista ja kuuluvat sähkömagneettiseen spektriin, joka kattaa kaikki aallonpituudet, niissä on myös ero: valon me pystymme aistimaan. "Säteily" on aallonpituusspektrin näkymätön osa, johon sisältyvät infrapuna-, röntgen-, mikroaalto- ja UV-säteet.

Mitä UV-valo oikeastaan on? Mistä se tulee?
Loremipsum
Loremipsum

UV-valon eri tyypit

UV-säteilyä on olemassa eri tyyppejä, ja kaikki ne vaikuttavat ihmiskehoon eri tavoin. Näitä tyyppejä ovat UV-A-, UV-B- ja UV-C-säteily.

  

UV-C-säteily
(100–280 nm) tuskin läpäisee ihoamme ja verkkokalvoamme, mutta suuri annos voi silti aiheuttaa ihon punoitusta ja kivuliaan silmätulehduksen. UV-C-säteily tuhoaa myös soluja, minkä vuoksi sitä käytetään keinotekoisena desinfiointiaineena. Siitä huolimatta, että UV-C-säteily aiheuttaisi vaurioita, erityisiin varotoimiin ei tarvitse ryhtyä, koska otsonikerros imee sen täysin – myös niillä alueilla, joilla otsonikerros on vahingoittunut.

  

UV-A-säteily/UV-B-säteily
UV-A-säteilyllä (315–400 nm) ja UV-B-säteilyllä (280–315 nm) on samankaltaisia vaikutuksia kehoomme. Ne voivat laukaista keskipitkän ja pitkän aikavälin vaurioita:

Akuutit vauriot:
Maltillisesti nautittuna UV-A- ja UV-B-säteet ruskettavat ihoa, mutta suuret annokset voivat aiheuttaa punoitusta, ihottumia, allergioita tai auringonpolttamia erimerkiksi silmäluomiin. UV-B-säteily voi aiheuttaa akuutin lumisokeuden (eli UV-keratiitin), joka on sarveiskalvon vaurio.

Keskipitkän aikavälin vauriot:
UV-säteily voi johtaa sidekalvon tulehdukseen.

Pitkän aikavälin vauriot:
UV-A-säteily voi nopeuttaa ihon vanhenemista (tai auringonvalosta johtuvia muutoksia) ja heikentää näköämme. Se lisää silmänpohjan ikärappeuman varhaisen puhkeamisen riskiä. UV-A-säteilyn epäillään myös aiheuttavan silmäluomen syöpää ja laukaisevan sarveiskalvon vaarallisia muutoksia, ja se voi johtaa jopa kaihiin. Kaihi aiheuttaa 48 prosenttia kaikista sokeutumistapauksista ympäri maailman – ja noin 20 prosentissa tapauksissa UV-säteily aiheuttaa tämän sairauden tai pahentaa sitä. On myös viitteitä siitä, että UV-A- ja UV-B-säteily voisivat olla osasyitä melanoomaan. Kudoksen kasvu sidekalvolle ja sarveiskalvon reunalle (esim. Pterygium conjunctivae) ja Pinguecula ovat tyypillisiä liiallisen UV-altistuksen oireita.

Jaa artikkeli
  • 1

    UV-A-säteily voi ulottua 400 nm:iin saakka; Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunta (ICNIRP), American Conference of Governmental and Industrial Hygienists (ACGIH), ISO 21348 (auringonsäteilyn spektriluokkien määritelmät). Sitä käytetään myös Australian aurinkolasilinssistandardissa AS/NZS 1067:2003 ja se on Maailman terveysjärjestön (WHO) hyväksymä määritelmä.
  • 2

    UV-indeksi kellonajasta ja vuodenajasta riippuen: http://www.who.int/uv/publications/globalindex/en/ - Calbo, J., & González, J. A. (2005). Empirical studies of cloud effects on UV radiation: A review. Reviews of Geophysics, 43(2).
  • 3

    Sliney DH. Physical factors in cataractogenesis: ambient ultraviolet radiation and temperature. Invest Ophthalmol Vis Sci. 1986 May;27(5):781-90.
  • 4

    18. Green AC, Wallingford SC, McBride, P. Childhood exposure to ultraviolet radiation and harmful skin effects: Epidemiological evidence. Prog Biophys Mol Biol. 2011 Dec: 107(3): 349-355
  • 5

    Cook BE Jr, Bartley GB. Treatment options and future prospects for the management of eyelid malignancies: an evidence-based update. Ophthalmology2001 Nov; 108(11):2088-98. - Abraham J, Jabaley M, Hoopes JE. Basal cell carcinoma of the medial canthal region. Am J Surg 1973; Oct; 126(4):492-5.