Voivatko vääränlaiset silmälasit tai huono valo vahingoittaa silmiä?

Jos silmälasejasi ei ole sovitettu optimaalisesti, et pääse hyötymään täydestä näkemispotentiaalistasi. Tämä voi heikentää merkittävästi elämänlaatuasi. Ajattelepa: ruokalistan lukemisesta ravintolassa tulee painajaista tai tunnet olosi turvattomaksi autolla ajaessasi. Tämä herättää lukuisia kysymyksiä: voivatko silmät vahingoittua, jos silmälasit ovat liian vahvat (ylikorjaus) tai liian heikot (alikorjaus)? Mitä vaikutuksia on sillä, jos näkökenttäsi ei ole korjattu ihanteellisesti? Ja voiko silmien rasittuminen tai huono valo – olipa se sitten liian kirkas tai riittämätön – olla riski silmille? PAREMPAA NÄKEMISTÄ antaa yleiskatsauksen näihin kysymyksiin.

Eivät! Huonosti sovitetuilla silmälaseilla ei ole pitkäaikaisia vaikutuksia silmien terveyteen. On kuitenkin tehtävä ero aikuisen ja lapsen silmien välillä, sillä lapsen silmät ovat vielä kehittymässä. Huonosti sovitetut silmälasit voivat ehdottomasti heikentää lasten ja nuorten aikuisten näköä. Lapset eivät ole emmetrooppisia, mikä tarkoittaa, että heidän näkönsä ei ole ihanteellinen. Lapsen silmät kehittyvät vähitellen: alkaen välittömästä läheisyydestä, kuten äidin katsomisesta, myöhemmin piirtämiseen ja lukemiseen tarvittavan välialueen kautta 3D-kaukonäköön. Toisin sanoen: lievä kaukotaittoisuus on itse asiassa aluksi eduksi, ja lapset tottuvat siihen lopulta iän myötä. Silmälasit voivat auttaa lasta kehittämään näöstään optimaalisen. Näköhäiriöt eivät vahingoita aikuisen silmiä – olipa kyse lyhytnäköisyydestä, kaukonäköisyydestä tai vääränlaisista silmälaseista. Sen sijaan silmät oppivat tarkentamaan oikein eri etäisyyksille ja mukauttamaan näkökykyään niin hyvin kuin mahdollista sopeutuakseen tiettyyn tilanteeseen. Jos tätä tapahtuu pitkän aikaa ja jos se edellyttää silmiltä suurempaa ponnistelua, ilmenee havaittavia oireita.

Silmälasit, joita ei ole sovitettu optimaalisesti käyttäjän silmiin, voivat aiheuttaa erilaisia oireita. Tässä eräs tavallinen ongelma: huomaat, että et näe silmälaseillasi kunnolla. Tämä johtaa näkösi subjektiiviseen heikkenemiseen. Se ei aiheuta vahinkoa, mutta rasittaa varmasti silmiäsi. Ja sen myötä silmäsi joutuvat ponnistelemaan enemmän. Mahdollisia seurauksia on lukuisia, ja niihin lukeutuu kaikkea päänsäryistä ja niskakivuista aina huimaukseen ja kaksoiskuviin. Polttelevat tai kutisevat silmät ovat toinen oire. Niitä eivät kuitenkaan aiheuta vain väärät silmälasit. Syynä voi olla myös kuiva ilma. Kuitenkin väärin sovitetut silmälasit voivat pahentaa merkittävästi ongelmaa.

Ehdottomasti eivät. Myöskään siitä ei ole haittaa, jos näkösi heikkenee ajan mittaan ja alun perin optimaalisesti sovitetut silmälasisi eivät enää tarjoa ihanteellista korjausta. Et ehkä aina huomaa, ettet hyödy täydestä näköpotentiaalistasi – yksinkertaisesti totut tilanteeseen. Näin ollen heikentyneen näön havaitsee usein puolueeton osapuoli, esimerkiksi silloin kun haet ajokorttia.

Ehdottomasti. Vain suora auringonvalo voi olla vaarallista, sillä silmän linssi kohdentaa valon suoraan verkkokalvolle. Vaikutus on samanlainen kuin kameran linssillä on anturiin. Tämä riittää aiheuttamaan pysyvää vahinkoa soluihin haitallisten lämpövaikutusten vuoksi. Olet varmasti kokenut lyhytaikaisen sokaistumisen katsottuasi suoraan aurinkoon. Näkösi ei toimi tilapäisesti, koska sarveiskalvon reseptorit ovat saaneet liikaa ärsykkeitä. Aurinkoon katsominen liian pitkän aikaa voi johtaa pitkäaikaiseen vaurioon.

Kuitenkin normaali valo, jota esimerkiksi älypuhelimen tai kannettavan tietokoneen näytöt välittävät, on täysin harmitonta. Myöskään pitkäaikainen käyttö ei aiheuta riskiä silmille. Syyt? Toisaalta yleensä näiden laitteiden turvallisuus testataan. Toisaalta ihmissilmässä on sisäänrakennetut mekanismit – kuten silmäripset ja kulmakalvat – jotka suojaavat silmää riittävästi ärsyttävältä, ylikirkkaalta valolta. Myös automaattiset reaktiot, kuten siristely tai silmien sulkeminen, takaavat riittävän valon rajoittamisen. Nämä kaikki asiat tapahtuvat tiedostamattasi. Toisin sanoen: silmäsi suojelevat itseään automaattisesti – ei ole sellaista asiaa kuin liiallinen valo!

Näöntarkkuus on termi, jota käytetään kuvaamaan silmiesi yleistä näkökykyä: kuinka hyvin pystyt tunnistamaan kuvioita ja ääriviivoja – riippumatta siitä, onko näkösi 20/20 vai onko sinulla näkövirhe tai käytätkö silmälaseja vai et. Tämä arvo vaihtelee ihmisestä toiseen. Se määritetään erityisellä näkötestillä, ja se on iästä riippuvainen. Hyvä keskimääräinen näöntarkkuus on 1,0. Nuorilla se on 1,0–1,6. Mutta se heikkenee iän myötä. Yli 70-vuotiailla arvo on yleensä 0,6–1,0. Autolla ajavilla tarkkuuden on oltava vähintään 0,7.

Tällä tarkkuudella on luonnollisesti tärkeä tehtävä silmälaseja sovitettaessa: optikkosi mittaa objektiivisen näöntarkkuutesi ja määrittää sen jälkeen, mikä lisätaittovoimakkuus tarvitaan ylläpitämään selkeät kuvat verkkokalvolla. Tavoite: saavuttaa suurin mahdollinen näöntarkkuus.